Kuinka monella on tavoitteena linja-autoon, bussiin, linjuriin, linkkiin, dösään (miten se sanonta menikään, että rakkaalla lapsella on monta nimeä?) mennessään valita itselleen sellainen paikka, jossa takana ei istuisi ketään? Täällä on ainakin yksi käsi ylhäällä!
Tuli tuossa piipahdettua pääkaupunkiseudulla. Matkustamiseen valitsimme julkisen kulkuneuvon, bussin. Siellä minä taas ensimmäisenä ryntäsin autoon sisään, jotta olisi suuremmat mahdollisuudet saada valituksi paikka, jossa takana olevassa penkkirivistössä ei ole matkustajia. Mutta arvaattekos, mikä tähän on syynä? Noh, kyllähän reilun tunnin matkan istuu mielummin selkänoja alas taitettuna, kuin selkä tikkusuorana.
Mutta mikä onkaan sen inhottavampaa, kuin se, että hyvää hyvyyttäsi valitset paikan, jossa selkänojan kääntäminen alas ei tule häiritsemään ketään, ja sitten seuraavalla pysäkillä sisään nousee herras- tai rouvashenkilö, joka tietysti istuutuu taaksesi.
Tämä kyseinen henkilö on yleensä sellainen, että hän tarraa ensimmäisenä tiukasti selkänojastasi kiinni samalla kun istuutuu, jolloin koko penkki heiluu - tietysti sinä itse sen mukana. Tämän jälkeen kuuluu kovaäänistä ähinää, ja sitten tarina jatkuu samalla tavalla kuin aina ennenkin - aletaan painamaan polvilla selkänojaa. Ja tämä tapahtuu vielä useaan otteeseen.
Joka ikinen kerta saa ihmetellä sitä, että jos linja-autossa on n. 20 vapaata paikkaa, niin miksi täytyy tulla juuri sen penkkirivin taakse, jossa selkänojat ovat käännettyinä alas? (Vielä jos siitä selvästi on jotakin haittaa) Kummastelen vain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti